19-20.9.2015 Suomen Beauceron Ry:n leiri ja vähän muuta

Kesä mennä hurahti ja on jo vaihtunut syksyyn. Heinäkuussa pidin lomaa, jolloin kävin myös Marjannan luona Ristiinassa Pösön ja Jopon kanssa. Siellä kävimme purutreeneissä (minä yleisönä), jäljestimme, tottistelimme sekä saunoimme. Reissu oli kaikin puolin onnistunut. Pösötin käyttäytyi oiken mallikkaasti eikä vieras ympäristö vaikuttanut sen treneeihin. Hyvä oppia pienestä pitäen eriliaisa ympäristöjä, joissa tehdään töitä.

Bite seuraa
Elokuussa pidettiin yhdistyksen erikoisnäyttely sekä jalsotustarkastus. Olin ilmoittanut Jopon erkkariin; tuloksena oli käyttöluokasta erinomainen sekä SA sijoitus käyttöluokan toinen. Paras narttu kehässä ei enää menestystä tullutkaan :) Jalostustarkastukseen en ollut ilmoittanut omia koiria, joten keskityin katsomaan luonnekehää. Noin yleisesti beussien taso on mennyt eteenpäin; ei näkynyt sellaisia, jotka olisivat pelänneet selvästi laukauksia tai olisivat väistäneet ihmistä. Itse kaipaisin lisää "munaa" koiriin niin avot, meillä olisi loistava taso Suomessa beussien osalta.

Olin ilmoittanut Pösön beussiyhdistyksen leirille jäljelle. Jopon jätin tällä kertaa viettämään viikonloppua Vesan ja Reipan kanssa; näin sain keskityttyä vain Pösöön. Jälki on lähtenyt hyvin etenemään Pösön kanssa. Se on äärettömän ahne, mikä tietysti on auttanut asiaa ja on hyvä asia. Haasteena on tällä hetkellä se, missä mielentilassa jälkeä lähdetään ajamaan. Se onkin seuraava asia, mitä lähdetään harjoittelemaan jäljellä. Leiri pidettiin Västankvarnissa Inkoossa. Menin perjantaina Petin luokse Kirkkonummelle yöksi, josta on lyhyempi matka leiripaikalle. No en tiedä oliko hyvä valinta, koska nukuin melko levottomasti yön.

Lautaina lähdin ajamaan kohti Västankvarnia hyvissä ajoin. Porukkaa oli jo paikalla, kun saavuin. Söimme aamupalan ennen kuin aloimme jälkihommiin. Kouluttajana toimi Marjo Alanen. Ensimmäiseksi jokainen ohjaaja kertoi hieman koirastaan ja siitä, mitkä ovat leirin toiveet sekä tavoitteet koiran kanssa. Leirillä oli tällä kertaa aika nuoria koiria; Jopon penneli Indi taisi olla vanhin reilu kaksi ja puoli vuotta ja Pösö nuorin. Muut koirat osuivat siihen väliin.

Lauantaina teimme jokaiselle koiralle kaksi jälkeä. Pösö oli ensimmäinen jälki tehtiin heinälle. Siinä oli noin 150 askelta, kaksi kulmaa ja ruokaa joka askeleella. Lauantaina tuuli oli  melkoinen, mutta se ei näyttänyt vaikuttavan Pösöön. Mielestäni Pösö ajoi omalla tasollaan jäljen. Jäljelle tulo oli öööö rynnimällä, otti pääasiassa jokaisen askeleen ja kulmat meni hyvin. Toisessa kulmassa nenä nousi, mutta palasi nopeasti takakaisin; ei siis mitään katastrofia :)

Pösön lauantain ensimmäinen jälki

Toisen jäljen tein Pösölle mullalle, kun multapeltoa oli saatavilla, ajattelin käyttää tilaisuusen hyväkseni. Jäimme Marjon kanssa tekemään kahdestaan jäljet; minä Pösölle ja Marjo Buffylle. Eipä tuo näyttänyt multaan mitenkään erikoisesti reagoida ehkä vauhti oli hieman kovempi kuin heinällä, mutta muuten teki normisuorituksen. Ohjaajan selkä vain oli tässä vaiheessa sen verran koetuksella, että ei jaksanut tehdä kovin pitkää jälkeä :) Näiden päivän viimeisten jälkien jälkeen oli hyvä ottaa siideri ja siitä saunaan. Loppuilta menikin saunoen ja seurustellen.

Sunnuntaina jatkettiin siihen mihin jäätiin. Tein Pösölle jäljen heinälle; noin 200 askelta, kolme kulmaa, tyhjiä askeleita siellä täällä. Tällä kertaa sää ei ollut niin tuulinen kuin lauantaina. Olisin kuvitellut, että Pösö on väsyneempi lauantain jäljiltä, mutta vielä mitä; se mennä puksutti kuin mikäkin. Uusia elementtejä tuli jäljellä vastaan; toisen kulman jälkeen eteen tuli "seinä" eli lyhyeen heinään tuli kapea kaistale korkeampaa heinää, mikä näyttää koiralle seinältä. Pösö nosti pään ja hieman etsi reittiä, että mistä tästä pääsee. Lopulta se ymmärsi, että siitä voi mennä läpi ja jatkoi eteenpäin :) Annoin koiran ratkaista tilanteen itse; pidin liinasta kiinni enkä päästänyt sitä menemään kuin oikeaan suuntaan. Nämä ovat hyviä kokemuksia nuorelle koiralle, jolla ei ole vielä paljon kokemuksia erilaisista asioista jäljellä. Ei tarvitse isompana ihmetelleä kokeessa, että mikäs tämä on :)


Lopussa Pösö reagoi videokuvaajaan vaikka hän oli ollut mukana koko jäljen ja lauantain jäljelläkin. En tiedä oliko jo väsymystä ja näin ollen keskittymisen herpaantumista mukana. Siinäkin annoin koiran tehdä itse ratkaisun, enkä alkanut sitä vielä moittimaan tai neuvomaan. Jatkoi omatoimisesti ja pian oltiinkin jo jäljen lopussa, josta sai ruokapalkan. Olin tyytyväinen kokonaisuudessaan Pösön jäljestämiseen leirillä; siihen ei vaikuttaneet häiriöt (yleisö, muut koirat, leiriolosuhteet) ja noin muutenkin oli reipas pikkukoira.

Kun kaikki koirat olivat jäljestäneet sunnuntaina, menimme syömään ja päätimme leirin. Minä olin tyytyväinen leirin antiin. Mielestäni leiri oli muutenkin onnistunut; hyvä ja hauska porukka, jonka kanssa oli mukava viettää aikaa. Toivottavasti näitä leirejä tulee jatkossa ja osallistujia vielä enemmän! Puitteet Västankvarnissa oli peltojen osalta loistavat; niitä riitti!

Kuvia leiristä löytyy: http://mimma.kuvat.fi/kuvat/Suomen+Beauceron+Ryn+leiri+19.-20.9.2015/ Pösöstä ei kuvia tullut, kun rekrytoin kuvaajaan ottamaan videokuvaa :)