18.5.2013 Suomen Beauceron Ry:n jälkipäivä Inkoo

Suomen Beauceron Ry järjesti Inkoon Västankvarnissa jälkipäivän, jossa kouluttajana oli Susanna Korri. Päivä alkoi yhdeksältä aamulla osallistujien esittelyillä sekä Susannan kertoessa yleisesti jäljestä. Koirakoita oli 13 kappaletta sekä muutama kuunteluoppilas. Ihana Hurma oli tullut myös paikalle, tosin kuunteluoppilaaksi, mutta kyllä me sillekin tehtiin keskenämme jälki :)

Jopolle tehtiin kulmaharjoitus. Pohja oli haastava aivan kuiva halkeillut multapelto, jossa oli syysvilja eli sitä ei oltu nyt keväällä ajettu vaan se oli syksyn jäljiltä. Tuuli oli myös jonkin moinen. Jälkeä tehdessä jouduin potkimaan maata todella voimakkaasti, että sain jonkilaisen jäljen/maan muurtuman aikaiseksi. Ennen Jopon jäljen ajamista oli kaksi koirakkoa näin olle Jopon jälki ehti vanhentua yli tunnin. Jopon jäljellä oli 11 kulmaa, neljä esinettä ja neljä palloa. Jälki oli liian vaativa koiran osaamistasoon nähden. Jäljellä olisi pitänyt olla reilummin makupalaa jälkipohjan vaativuuden takia. Ei voi syyttää kuin itseään tästä mokasta :(

Tästä näkee hieman jälkipohjaa. Kuva: Hannele Enqvist

Lähdimme ajamaan Jopon jälkeä. Lähtö oli hyvä, ensimmäinen kulma tuli jo 20 askeleen päästä ja siitä meinasi mennä yli, mutta tästä huomautettiin ja päästiin menemään oikeaan suuntaan. Jälki jatkui vaihtelevasti, jossain vaiheessa ohjaajakaan ei ollut ihan varma, missä jälki meni. Lisäksi Jopo meni epävarmaksi, kun ohjaaja hermostui ja tästä syystä se ei edennyt jäljellä vaan seisoi ja haukkasi heinää siinä joutessaan. Ohjaajalla kävi kierrokset tässä vaiheessa aika kovilla ja käyrä nousi, mutta ei auttanut kuin rauhoittua ja vetää henkeä syvään.

Näistä takaiskuista selvittyämme kolme viimeistä suoraa meni todella hyvin. Jopo jäljesti tarkasti, syvällä nenällä ja jäljen päällä tuulesta huolimatta. Kulmat otti hienosti eikä mennyt niistä yli. Viimeisellä esineellä jouduin sanomaan maahan käskyn, kun ei heti mennyt itsenäisesti maahan. Jäljen jälkeen oli ohjaajalla ranteet auki fiilis, tuntui se niin päin persettä menneeltä. Palautteena saatiin, että koira tietää mitä pitää tehdä, tosin jälki oli liian vaikea koiran osaamiseen nähden. Viimeinen pätkä oli hyvä ja silloin Jopo jäljesti hyvällä tyylillä, temmolla ja jäljen päällä. Ohjaajan pitää napakammin puuttua silloin, kun koira poikkeaa jäljeltä tai kulmissa tulee ylitystä (tiedetään :) )

Palkkausta Kuva: Hannele Enqvist

Näin jälkikäteen fiilikset ei ole niin huonot enää. Realiteetit ovat ne, että jälki oli liian vaikea, mutta siitä selvittiin kaikkien töppäilyjen jälkeen. Koira ja ohjaaja saivat koottua itsensä loppua kohden ja se meni hyvin. Nyt pitää suunnitella seuraavat jäljet tarkasti, jotta vastaanvanlaista ei pääse tapahtumaan :) Kuvia lisää Picasassa.