Viime vuoden tapaan ajattelin lähteä Tarttoon kahteen KV-näyttelyyn saman viikonlopun aikana. Onneksi sain Heidin ja Indin (Tomeran Indie Jopon pentu) mukaani, näin ei tarvinnut "pakottaa " Vesaa lähtemään reissuun. Jopolta puuttui yksi CACIB kansainvälisen muotovalion arvosta; sitä lähdin metsästämään. Beusseja oli ilmoitettu kuusi; kaksi niistä tiesin etukäteen Piian Hemmo (Sucikan Hercules) ja Rebeccan (Idylle de le Roi de Coeur) Idi. Kaksi jäi vielä arvoitukseksi ennen reissua.
Lähdimme Heidin kanssa kohti Tallinnaa iltalaivalla ja tarkoitus olisi ajaa yöllä Tarttoon. Hyvin reissu alkoi; emme olleet päässeet kuin pari kilometriä meiltä ja jo pomppi kolme peuraa tien yli. Onneksi ne menivät edessä eikä kohdalla. Satamassa odottelimme jonkin aikaa ennen kuin pääsimme laivaan. Jätimme koirat autoon matkan ajaksi. Takaluukku jätettiin raolleen hakasella, jotta ilma pääsee vaihtumaan koirilla.
Aika laivassa meni yllättävän nopeasti ja olimme Tallinnassa kahdentoista aikaa yöllä. Lähdimme satamasta kohti Tarttoa. Lähdimme seuraamaan Tartton kylttejä, jotka kyllä mielestäni ajattivat meidät jotenkin kiertotietä. Pääasia, että löydettiin oikea tie. Ajomatka sujui ongelmitta ja saavuttiin Tarttoon. Yövyimme samassa hotelissa, jossa olimme Mian kanssa viime vuonna. Ajoin parkkipaikalle, jossa muistelin meidän viimeksi olevan. Katsoin siellä ovesta sisään ja se oli ihan pimeänä, kokeilin myös ovea ja sekin oli lukossa. Selitin jo Heidille, että piti olla ok, että tulemme myöhemmin. Samalla paikalle kurvasi vartija-auto. Näkivätkö meidät sitten jostain kamerasta vai miksi sinne tulivat. He näyttivät, että meidän pitäisi siirtää autoa. Minä heille selittämään, että kun ei tämä ole auki ja olemme ilmoittaneet, että tulemme myöhään. No toinen vartija hyppää autosta ulos ja lähtee viemään minua toiselle puolelle rakennusta. Siellähän se hotellin pääovi oli. Olin hieman nolona, koska olimme olleet Span ovella toisella puolella. Saimme huoneen ja veimme kaikki tavarat ja koirat sinne. Eipä siinä muuta tehtykään kuin unta palloon ja aamulla kohti näyttelyä. Onneksi kehä oli laitettu alkamaan myöhään, joten pystyimme rauhassa nukkua ja käydä aamupalalla.
|
Tytöt näyttelyssä |
Kaikkien aamutoimien jälkeen lähdimme kohti näyttelypaikkaa. Pääsimme paikalle eikä ollut enää mitään jonoja. Suunnistimme kohti omaa kehäämme ja jäimme siihen käytävän viereen odottelemaan omaa vuoroa. Kehä oli aika paljon myöhässä ja tilat olivat ahtaat. Jopokaan ei huomannut, kun pari kertaa joku astui sen hännän päälle. Paikalle tulivat myös Piia ja Rebecca, joiden kanssa höpöttelimme siinä odotellessa omaa vuoroamme. Raisa oli myös paikalla Punkkarin (Graveyard's Generation Punk) ja Bengalen (Bengale de Sainte Petranille) kanssa. Näin ollen kaikki beussit olivat suomalaisia. Vihdoin ja viimein meidän kehä alkoi. Raisa oli ensimmäisenä Punkkarin kanssa ja siitä sitten eteenpäin. Hemmosta tuli paras uros ja sai Viron SERTTIn sekä CACIBin Indi ja Heidi olivat Rebeccan ja Idin kanssa samassa luokassa. Idi sai ERIn. ja Indi sai EHn, lisäksi Idi sai SAn. Kehä oli hieman tavallisesta poikkaeava esim. Hemmoa ei juoksutettu laatuarvostelussa lainkaan sekä oliko Punkkari ainoa koira, jolta tuomari katsoi hampaat ja nekin Raisa näytti itse ja tuomari tiiraili ne jostain kaukaa. Olikohan tuomarilla jotain huonoja kokemuksia beusseista.
Tuli meidän vuoro Jopon kanssa. Sehän imuroi ja nuuski kaiken, mitä kehästä löytyi. Juoksemisesta ei näin ollen meinannut tulla mitään ja seistessäkin meinasi nuuskia maata koko ajan. Näistä huolimatta tuomari antoi Jopolle ERIn ja SAn. Näin ollen olimme Rebeccan ja Idin kanssa paras narttu kehässä. Tuomari mietti ja mietti, kumman sijoittaisi ensimmäiseksi ja loppujen lopuksi Idi vei voiton. Onnea Piia ja Hemmo sekä Rebecca ja Idi! Jopon arvostelu:""Lovely female, typical head, good long neck, ideal body, good
angluations & temperament." Tuomarina oli Jerzy Olszewski Puolasta.
|
Niin tytär kuin äitinsäkin, ainakin hännän asennon osalta :) |
Shoppailimme Heidin kanssa hieman koiranherkkuja näyttelypaikalta ennen kuin suunnistimme kohti ostoskeskusta. Mun ei pitänyt sieltä ostaa mitään, mutta kas kummaa jotainhan sitä tarttui mukaan. Kauppakeskuksen koluttuamme palasimme hotellille hetkeksi lepäämään ennen ruokailua
Ruutikellarissa. Tätä ravintolaa oli minulle muutama suositellut ja päätimme Heidin kanssa mennä katsastamaan paikka. Ravintola oli nimensä mukaan tehty vanhaan ruutikellariin. Paikkana ravintola oli hieno, ruoka oli tavallista ei mitään finediningia, mutta kyllä siitä nälkä lähti :) Syötyämme suunnistimme takaisin hotellille.
Sunnuntain kehä oli myös kahdentoista jälkeen, joten aikaa oli hyvin aamulla pakata ja käydä aamupalalla. Saimme kaikki tavarat tungettua takaisin autoon ja lähdimme näyttelypaikalle. Tällä kertaa kehä oli ajoissa. Piia ja Rebecca olivat jo kehän laidalla, kun me tulimme. Jutustelimme heidän kanssa ja niinhän se meidän vuoro taas tuli. Tällä kertaa tuomari tutki koirat hieman tarkemmin kuin lauantaina. Uroksissa Hemmo oli taasen paras uros eli sama toistui kuin eilen.
|
Indi (Tomeran Indie) |
Nuorten luokassa nartut saivat molemmat EHn. Menin Jopon kanssa kehään ja tällä kertaa minulla oli ketjukaulain ylempänä ja nakki valmiiksi kädessä, jotta saan sen juoksemaan nuuskimatta sekä seisomaan kunnolla. Juoksuosuus onnistui ilmeisen hyvin, mutta seisotus ei niin hyvin. Jopo, kun tajusi, että mulla on nakki kädessä, eihän se meinannut malttaa seistä rauhassa vaan pomppi minun kättä vasten. No ei se nyt ihan niin villi ollut, mitä Elisan kanssa Maailman Voittaja näyttelyssä elokuussa. Kuulin tuomarin sanelevan arvostelua; sieltä tuli very good sitä ja very good tätä. Olin melko varma, että Jopo saa myös EHn kuten muutkin nartut. Arvostelun jälkeen tuomari tuli minun luokse ruusukkeet kädessä. Minulla oli ilo ylimmillään, koska Joposta tuli näin ollen C.I.B. (kansainvälinen muotovalio) sekä Viron muotovalio. Jäljellä oli vielä ROP-kehä, mutta minulle ei ollut väliä, miten siinä käy. Piia ja Hemmohan sen kotiin veivät :) Onnea Piia! Jopon arvostelu:"Exellent type & behave, very good head & expression, would have
better tan colour, very good neck, very good body, excellent back &
front, well angulated, not in best coat, very good mobement." Tuomarina oli Svein Helgesen Norjasta.
|
C.I.B. EST CH FI CH KORAD Grand Lutin Yapp TK1 BH IP2 COT3 | | |
|
Tsin tsin |
Kehän jälkeen piti mennä tekemään Viron muotovaliohakemus infoon sekä hakemaan palkinnot. Tosin kuulin jälkikäteen, että valiohakemuksen olisi voinut tehdä netissä myös. Pitihän sitä vielä ottaa poseerauskuvat pokaalien kera. Loppuviimeksi juoksutimme vielä koirat ennen automatkaa Tallinnaan. Ajomatka sujui ongelmitta minun somettaessa ja Heidin ajaessa :) No pidin seuraakin myös Heidille. Tallinnassa ehdimme käydä ostamassa tuliaisjuomat sekä syömässä. Laivaan pääsimme ajamaan suoraan, kun tulimme satamaan. Ensimmäisenä laivalla valioarvojen kunniaksi piti ottaa punaiset kuohuviinit :) Helsinkiin saapuessamme oli jäljellä vielä ajomatka kotiin. Ehjänä pääsimme perille reissusta ja Jopo oli saavuttanut sen, mitä lähdin hakemaan. Ei voinut kuin olla onnellinen.
Kiitos Heidille kovasti suurenmoisesta matkaseurasta! Voidaan lähteä toistekin reissuun vai mitä ;)