Tänä viikonloppuna oli vuorossa kolmosen suojelukoe Jopon kanssa. Minulla ei ollut kovin kovia odotuksia, koska alkuasetelmat eivät olleet mitenkään hyvät: keskiviikkona viimeiset purutreenit eivät menneet ihan niin kuin olisin halunnut, torstaina sössin jäljellä ja perjantaina Jopo oli koko päivän sekä illan huonovointinen. Herätessäni koeaamuna katsoin ensimmäiseksi koiran kunnon. Se näytti normaalilta ja näin ollen päätin lähteä kohti koepaikkaa. Päivästä oli luvattu kuuma; ennen kahdeksaa lämpötila kohosi jo kahteenkymmeneen. Minulla oli mukana kylmälaukussa kasa kylmäkalleja, mukana oli myös suihkupullo sekä kaksi jäädytettyä pyyhettä sekä vielä lisäksi litrakaupalla vettä.
Meillä oli kokoontuminen puoli yhdeksältä 25-tien varrella. Olin siellä hyvissä ajoin. Pikkuhiljaa tuli muita kokeeseen osallistujia sekä kokeen henkilökuntaa ja tuomari. Aloitimme koirien tarkastuksella ja se meni rutiinilla. Tämän jälkeen arvottiin numerot. Meitä oli ykkösessä yksi koirakko, kakkosessa kaksi ja kolmosessa kolme. Minä sain toiseksi viimeisen numeron ja näin ollen suoritin jäljen toka vikana. Koska pellolla oli rajallinen tila autoille, jäimme odottamaan kokoontumispaikalle, kun ensin ykkönen ajoi jäljen ja sen jälkeen kakkoset. Meitä tultiin hakemaan noin kymmenen aikaan. Aurinko paahtoi jo tosi kuumana pilvettömältä taivaalta.
Ensimmäinen kolmosen koira ajoi jäljen ja oli meidän vuoro. Tuomarina toimi Harri Laajajärvi. Jopo lähti jäljelle hyvin ja tarkisti paalun rauhallisesti. Lähti ajamaan ensimmäistä suoraa. Jopo pysähtyi, kun oltiin edetty ekaa suoraa jonkin verran, mutta jatkoi matkaa. Siinä olisi ollut esine, näin sen, kun menin eteenpäin :( Hieman tuuli vaikutti Jopon jäljestykseen. Eka kulma oli suht ok ja jatkettiin toista suoraa. Toinen kulma oli parempi ja siitä jonkin matkan päästä oli esine. Jatkettiin esineeltä ja tuli kulma. Jopo hieman pyöri ja lähti oikealle. Mutta jälki olisi jatkunut vasemmalle, joten tuomari keskeytti jäljen, kun mentiin liikaa oikealle. Jälki oli sitten siinä, saatiin kaikki 28 pistettä :) Tuomarin kommentti oli, että kun saa tarkkuutaa lisää, tulee siitä hyvä :)
Pohdinnan jälkeen päätin mennä kaikesta huolimatta tottikseen. Halusin nähdä, miten Jopo toimisi viime syksyn jälkeen vieraalla kentällä ;) Jäljen jälkeen jatkoi enää kolme koiraa; yksi kakkosen koira ja kaksi kolmosen koiraa. Kakkosen koiralle otettiin nollakoira, koska ei haluttu pitää koiria yhtään enempää kuumassa auringossa kuin olisi pakko. Olin siis toisessa parissa toisen kolmosen koirakon kanssa. Suoritimme liikkeet Jopon kanssa ensimmäisenä. Seuraamisen ensimmäinen suora oli mukana kulkemista, mutta paransi huomattavasti toisella suoralla ja henkilöryhmässä seurasi jopa niin tiiviisti, että paikoittain esti minua, kun nojasi niin voimakkaasti. Istumisessa ja maahanmenossa reagoi käskyyn heti, mutta olisi voinut tehdä liikkeet nopeammin. Luoksetulo oli ok. Seisomisessa ei jäänyt seisomaan, joten se oli siinä :) Noudoista tuomari sanoi, että hyppy- ja estenouto olivat energiset, mutta ohjaajan edessä ote oli jonkin verran levoton. Eteenmenossa lähti energisesti ja suoraan etenemään, mutta meni vasta kolmannella käskyllä maahan. Paikallaolossa ei huomautettavaa. Tästä olen oikein tyytyväinen. Harjoittelu on tuottanut tulosta! Yhteensä saatiin pisteitä 70.
Jatkoin vielä puruihin, kun oli mahdollisuus ottaa koepurut vieraalla kentällä, vaikka ei Jopolla vierailla kentillä ole ollut ongelmia. Ohjasin Jopoa huolimattomasti piilonkierroissa; ykkösen kiersi, mutta kakkosen näytin huonosti ja kiersi nelosen. Nelosen jälkeen kiersi kolmosen ja koska oli jo kiertänyt nelosen, lähti kohti kutosta. Näin ollen kakkonen ja vitonen jäivät kiertämättä. Edistystä tämäkin, koska kiersi nelosen eikä karannut suoraan kutoselle. Omaan piikkiin voin laittaa nuo piilonkierrot.
Piilolta sivulletulossa jouduin antamaan kaksi käskyä. Paon pakopaikalla meni itsenäisesti maahan. Paossa ja uudelleen hyökkäyksessä ei ollut mitään ihmeellistä. Selkäkuljetuksessa edisti hieman ja olisi voinut olla tiiviimpi. Selkäkuljetuksen hyökkäys oli normisettiä. Pitkässä liikkeessä jouduin antamaan kaksi irti käskyä sekä pitkän liikkeen uudelleen hyökkäyksessä oli pieni viive
irrotuksessa. Minulla kävi jo pitkässä liikkeessä mielessä, että tähänkö tämä kosahti ja se ei irrota lainkaan. Onneksi irroitti :) Pisteitä C-osasta saatiin 80 VIK (vietti-itsevarmuus-kuormitettavuus) oli E (erinomainen). Olin tähän tyytyväinen ottaen huomioon, että jouduin antamaan kahdessa kohdassa lisäkäskyt.
Kokonaistulos oli: A28 B70 C 80 VIK E. Tietysti tuo jälki harmittaa, koska tulos jäi siitä kiinni. Loppujen lopuksi kokeesta sai tuloksen vain yksi kolmosen koira. Mitään uusia "yllätyksiä" ei kokeessa tullut, joten ilmeisesti ollaan oikea strategia valittu treenaamiseen :) Ei auta kuin treenata vielä enemmän ja kohti seuraavaa koetusta. Kiitos meidän loistavalle treeniryhmälle ja personal traineri Petille! Tällä kertaa kamera unohtui kotiin ja näin ollen ei saatu kuvia tai videota :(
18.5.2014 Ryhmänäyttely Riihimäki
Olin ilmoittanut Jopon ryhmänäyttelyyn Riihimäelle, kun
tässä lähellä oli. Tuomarina oli belgialainen Roger van Hoenacker ja kolme
muuta beussia oli tulossa myös samaan näyttelyyn. Sain tietää, että yksi niistä
oli nuortenluokan narttu, yksi veteraani uros ja yksi avoimen luokan uros. Olin
pyytänyt Elisaa esittämään Jopoa, koska Jopo esiintyy paremmin Elisan kuin
minun kanssani :) Kehä oli laitettu alkavaksi kello 12:00 jälkeen. Ennen
beusseja kehässä oli kelpiet.
Päivästä oli tulossa kuuma; aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Löysin näyttelypaikan eksymättä. Elisa tuli myös samoihin aikoihin kanssani. Annoin koiran ja koiran paperit Elisalle, minä sain ensimmäistä kertaa esittää koetoimisijakorttia, jolla pääsin näyttelyyn sisälle :) Löysimme beussien kehän ja menimme Jalosten viereen odottamaan kehää alkavaksi. Kävin antamassa Jopon hammastodistukset kehäsihteerille, joka sanoikin, että ei tiedä, miten ko. tuomari suhtautuu hammastodistuksiin, kun ei niitä vielä ollut. Elisa meni harjoittelemaan Jopon kanssa esiintymistä, virtaa kuulemma riitti. Onneksi ei heti tarvinnut kehään mennä vaan odoteltiin jonkin aikana, Jopokin ehti rauhoittua sillä aikaa.
Beussien kehä alkoi tuomarin pienen tauon jälkeen. Ensimmäisenä oli vuorossa avoin uros Pikkujalon Flat Call. Tuomari tutki ensin koiran ja sen jälkeen juoksutti kolmion. Flaksi esiintyi hienosti ja tuloksena ERI ja SA. Seuraavana oli vuorossa veteraaniluokassa A'Baro des Matins de l'Abbe Rozier. Samat muuvit kuin edellisen kanssa. Baro sai myös ERI:n ja SA:n lisäksi siitä tuli ROP-VET. Paras uros kehässä Flaksi vei voiton ja sai sertin. Vuorossa oli nuortenluokan narttu Hit du Jardin d'Elisée. Hitille tuloksena myös ERI ja SA. Seuraavana oli vuorossa Jopo. Tuomari mittasi Jopon, näyttikö sitten niin isolta Hitin jälkeen, jonka tuomari myös mittasi. Arvosteltuaan Jopon tuomari juoksutti kolmion. Jopo juoksi mielestäni hyvin Elisan kanssa. Tuloksena ERI ja SA. Vuorossa oli paras narttu kilpailu Hitin ja Jopon kesken. Minua niin jännitti kehän ulkopuolella. Tuomari juoksutti kumpaakin yhtä aikaa ja laittoi Jopon ykköseksi. Näin ollen Jopo sai kolmannen serttin ja siitä tuli Suomen Muotovalio! Jihaaa!
Olin niin fiiliksissä, että unohdin, että jäljellä oli vielä ROP-kehä. Flaksi ja Jopo kilpailivat siinä. Tuomari juoksutti koiria ja oli hieman epäreilua Flaksille juosta vierekkäin Jopolla ollessa juoksut. Hieman Flaksi kampesi kohti Jopoa. Tuomari asetti Jopon ROP:ksi ja näin ollen Flaksi oli VSP. Tällä ei ollut minulle enää merkitystä, koska Jopo oli saanut serttin :) Olin täpinöissäni kehän jälkeen, jotta en meinannut pysyä nahoissani. Sain kerättyä tavarani ja lähdimme Elisan kanssa etsimään vettä koirille. Elisa lähti kohti omia menoja ja minä jäin lunastamaan palkinnot ja selvittämään monelta alkavat isot kehät. Ne olisi alkaneet vasta puoli neljän jälkeen, mutta en voinut jäädä niihin, kun minulla oli menoa. Kävin ilmoittamassa toimistoon, että en jää isoon kehään ja lähdin kotia kohti.
Kiitos Elisa Jopon esittämisestä!
Pakollinen poseerauskuva palkintojen kanssa :)
Päivästä oli tulossa kuuma; aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Löysin näyttelypaikan eksymättä. Elisa tuli myös samoihin aikoihin kanssani. Annoin koiran ja koiran paperit Elisalle, minä sain ensimmäistä kertaa esittää koetoimisijakorttia, jolla pääsin näyttelyyn sisälle :) Löysimme beussien kehän ja menimme Jalosten viereen odottamaan kehää alkavaksi. Kävin antamassa Jopon hammastodistukset kehäsihteerille, joka sanoikin, että ei tiedä, miten ko. tuomari suhtautuu hammastodistuksiin, kun ei niitä vielä ollut. Elisa meni harjoittelemaan Jopon kanssa esiintymistä, virtaa kuulemma riitti. Onneksi ei heti tarvinnut kehään mennä vaan odoteltiin jonkin aikana, Jopokin ehti rauhoittua sillä aikaa.
Beussien kehä alkoi tuomarin pienen tauon jälkeen. Ensimmäisenä oli vuorossa avoin uros Pikkujalon Flat Call. Tuomari tutki ensin koiran ja sen jälkeen juoksutti kolmion. Flaksi esiintyi hienosti ja tuloksena ERI ja SA. Seuraavana oli vuorossa veteraaniluokassa A'Baro des Matins de l'Abbe Rozier. Samat muuvit kuin edellisen kanssa. Baro sai myös ERI:n ja SA:n lisäksi siitä tuli ROP-VET. Paras uros kehässä Flaksi vei voiton ja sai sertin. Vuorossa oli nuortenluokan narttu Hit du Jardin d'Elisée. Hitille tuloksena myös ERI ja SA. Seuraavana oli vuorossa Jopo. Tuomari mittasi Jopon, näyttikö sitten niin isolta Hitin jälkeen, jonka tuomari myös mittasi. Arvosteltuaan Jopon tuomari juoksutti kolmion. Jopo juoksi mielestäni hyvin Elisan kanssa. Tuloksena ERI ja SA. Vuorossa oli paras narttu kilpailu Hitin ja Jopon kesken. Minua niin jännitti kehän ulkopuolella. Tuomari juoksutti kumpaakin yhtä aikaa ja laittoi Jopon ykköseksi. Näin ollen Jopo sai kolmannen serttin ja siitä tuli Suomen Muotovalio! Jihaaa!
Olin niin fiiliksissä, että unohdin, että jäljellä oli vielä ROP-kehä. Flaksi ja Jopo kilpailivat siinä. Tuomari juoksutti koiria ja oli hieman epäreilua Flaksille juosta vierekkäin Jopolla ollessa juoksut. Hieman Flaksi kampesi kohti Jopoa. Tuomari asetti Jopon ROP:ksi ja näin ollen Flaksi oli VSP. Tällä ei ollut minulle enää merkitystä, koska Jopo oli saanut serttin :) Olin täpinöissäni kehän jälkeen, jotta en meinannut pysyä nahoissani. Sain kerättyä tavarani ja lähdimme Elisan kanssa etsimään vettä koirille. Elisa lähti kohti omia menoja ja minä jäin lunastamaan palkinnot ja selvittämään monelta alkavat isot kehät. Ne olisi alkaneet vasta puoli neljän jälkeen, mutta en voinut jäädä niihin, kun minulla oli menoa. Kävin ilmoittamassa toimistoon, että en jää isoon kehään ja lähdin kotia kohti.
Kiitos Elisa Jopon esittämisestä!
Pakollinen poseerauskuva palkintojen kanssa :)
10.-11.5.2014 Tottis- ja suojeluleiri Vähikkälä
Mentiin Jopon kanssa tottis- ja suojeluleirille Vähikkälään. Sinne oli tulossa myös Sari ja Tytti meidän ryhmästä sekä Elisa ja Marjukka beussien kanssa. Muut osallistujat olivatkin vähemmän tuttuja. Saavuimme Jopon kanssa leiripaikalle lauantaiaamuna aamupalalle. Samalla jaettiin ryhmät, harmittavasti olin eri ryhmässä Elisan ja Marjukan kanssa. Kouluttajat, Esa Tapio suojelussa ja Jan Vartiainen tottiksessa, pitivät alustuksen koulutuksiin. Meillä oli lauantaina vuorossa purut ja sunnuntaina tottis.
Ensimmäiseksi pystytimme piilot kentälle, kenttänä toimi heinäpelto, joka oli muhkurainen ja pehmeä. Pelkkä kävely tuntui jo raskaalta, saati sitten koiran siinä juosta. Aloitimme käymään koirakoita läpi ikäjärjestyksessä. Näin ollen Jopon kanssa oltiin aika loppupäässä, kun vanhimpien joukossa oltiin :) Samassa pururyhmässä oli myös Pia ja briardi Pätkis (Tosselin Ou-Nou Haisuli). Oli oikein mukavaa nähdä myös serkkurotu työn touhussa.
Ensimmäiseksi pystytimme piilot kentälle, kenttänä toimi heinäpelto, joka oli muhkurainen ja pehmeä. Pelkkä kävely tuntui jo raskaalta, saati sitten koiran siinä juosta. Aloitimme käymään koirakoita läpi ikäjärjestyksessä. Näin ollen Jopon kanssa oltiin aika loppupäässä, kun vanhimpien joukossa oltiin :) Samassa pururyhmässä oli myös Pia ja briardi Pätkis (Tosselin Ou-Nou Haisuli). Oli oikein mukavaa nähdä myös serkkurotu työn touhussa.
Jokaisen koirakon treeni purettiin ryhmän kanssa Esan johdolla. Uusia termejä tuli tutuksi :) Meidän vuoro tuli Jopon kanssa. Halusin ottaa piilonkierrot ja vartiointia. Vein Jopon aloituspisteeseen ja ajattelin vain itsekseni, että mitähän tästä tulee. Jopo yllätti, se kiersi sekä tarkisti kaikki piilot. Hallinnassa ei ollut ongelmaa vaan oli ohjattavissa. Olen huomannut aikaisemminkin, että vieraalla kentällä se oikeasti tarkistaa piilot. Tästä tulikin uhkarohkea ajatus mieleen, että entä jos ei kävisikään ennen koetta harjoittelemassa piilojen kiertoa :) Saas nähdä. Loppuharjoitus meni myös suunnitelmien mukaan ja saimme uusia ajatuksia jatkoon treenamisessa. Toisella kierroksella otimme Jopolle myös hyppyjä. Siihenkin saimme uusia vinkkejä, joita voisi vielä kokeilla vaikka kysessä on jo vanha koira. Kait se vanhakin koira oppii uusia temppuja :)
Treenien jälkeen oli vuorossa perinteiseen leirityyliin saunomista ja nuotiopiiriä :) Siinä loppuilta menikin ja osittain myös yö höpistessä. Nukuttua tuli vaihtelevalla menestyksellä.
Sunnuntaiaamu alkoi aamupalalla ja siitä kohti tottiskenttää. Kävimme ensin läpi jokaisen koirakon suullisesti ja toiveet, mitä haluaa käydä läpi Janin kanssa. Halusin vielä lisää vinkkejä seuraamiseen. Meidän vuoro tuli ja jouduttiin palaamaan alkuun :) Eli perusasentoa ja yhtä kahta askelta palkka. Sain myös kuulla, että meillä on tottiksessa haukkumisen kanssa hallintaongelma. En olisi arvannutkaan :D Saimme tehtyä kaksi kierrosta reippaasti ja pääsin katsomaan toisen ryhmän purutreenejä.
Elisa ja Hertta (Carnimiries Heartbreaker) olivat vuorossa sopivasti ruokailun jälkeen. Kentälle tultiin oikein vauhdilla ja siitä jatkettiin oiken vauhdikkaasti eteenpäin. Hertta oli oikein täpäkkä ja hyvä narttu. Oli oikein mukava katsella Elisan ja Hertan treeniä. Tästä parista luultavasti kuullaan vielä tulevaisuudessa :)
Oli aika lähteä kotiinpäin ja sanoa heipat kaikille. Minulla oli oikein mukavaa ja hauskaa leirillä. Oli mukavaa nähdä muita beusseja sekä saada uusia tuttavuuksia. Kiitos kaikille leirin järjestäjille etenkin Sadulle sekä suuri kiitos kouluttajille! Toivottavasti ensi kerrankin saan kutsun ;)
2.5.-4.5.2014 Nationale d'Elevage Ranska
Vihdoin ja viimein koitti SE viikonloppu, jolloin Ranskassa pidetään Nationale d'Elevage, vapaa käännös lienee jalostustarkastus ja siis beussien :) Meitä oli lähdössä minun lisäkseni Petti ja Heidi sekä Jopo, jos vain pääsee kyytiin. Jopon matkasuunnittelu olikin astetta haastavampi kuin meidän ihmisten. Iltakone, jolla me olimme menossa, oli joku pikkukone, johon ei mahdu isoa lentoboksia. No onneksi muitakin suomalaisia oli menossa NE:hen ja heidän lentokoneeseen mahtui isompi boksi. Näin Jopo lensi Johannan ja Jennan mukana aamukoneella ja me iltakoneella. Sopivan painoinen boksi oltiin saatu lainaan Hannalta eli ei ollut helppoa ei.
Heräsin perjantaina kukonlaulun aikaan ja vein Jopon lentokentälle. Odottelin Johanna ja Jennaa siellä hetken ja menimme tiskille tekemään check in:in. No tulipa ilmi, että olimme paikalla viimetipassa, mutta saatiin kuin saatiin Jopo matkaan mukaan. Minä jäin vielä maksamaan Jopon ja tytöt lähtivät kohti turvatarkastusta. Kuulemma heitä oli kuulutettu koneeseen loppujen lopuksi :) Aamupäivän jännäsin, että miten sillä Jopolla lentomatka sujuu ilman mammaa. Ei olisi tarvinnut olla huolissaan, koska matka oli mennyt hyvin ja Jopo oli ilostunut, kun oli nähnyt tytöt Brysselin päässä. Tosiaan lensimme Brysseliin, koska sinne oli halvemmat lennot ja tämän vuotinen paikka oli aivan Pohjois-Ranskassa paikka nimeltä Noeux les Mines.
Heidi tuli meille ja lähdimme kohti lentokenttää. Jätimme matkalaukut tiskille ja jatkoimme turvatarkastuksen kautta kahville. Pettikin tuli kahvilaan ja lähdimme siitä kohti oikeaa porttia. Lento sujui oikein rattoisasti ja nopeasti. Saavuimme Brysseliin aikataulussa. Brysselin kentällä sai kävellä ja kävellä vaikka kuinka paljon ennen kuin löytyi paikka, josta matkalaukut saa. Kun olimme ne saaneet, lähdimme etsimään autovuokraustoimistoa. Saimme auton ja lähdimme suunnistamaan puhelimen navigaattorilla kohti hotellia. Meillähän kävin niin, että oli väärinymmärrys eikä kukaan ottanut varsinaista navigaattoria mukaan. Onneksi olin ladannut Belgian ja Pohjois-Ranskan kartat puhelimeen myös. Ei oltu ihan ummikkona liikenteessä.
Onnistuimme navigoimaan itsemme hotelille, yhden kerran ajoimme liittymässä väärin ja jouduimme tekemään pienen mutkan. Noukimme hotellista avaimet mukaan ja lähdimme hakemaan Jopoa Johannan ja Jennan hotellilta. Pienten harhailujen jälkeen löysimme hotellin ja Jopon. Vaihdoimme tyttöjen kanssa kuulumiset pikaisesti ja lähdimme takaisin omalle hotellille. Nälkä alkoi olemaan jo hirmuinen ja piti päästä syömään. Hotellin ravintola oli mennyt kiinni, joten jouduimme turvautumaan Buffalo Grilliin. Ruokailun jälkeen olimme valmista kamaa nukkumaan.
Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena mutta viileänä. Ilma oli hyvä koirien kannalta vaikka kyllä se aurinko aika hyvin mustan koiran lämmittää. Söimme hotelilla aamupalan ja lähdimme kohti tapahtumapaikkaa. Löysimme paikan ilman harhailuja ja keräsimme kipsut ja kampsut autosta ja lähdimme kohti ilmottautumista. Haimme sieltä Jopon arvostelulomakkeen. Nämä saatuamme lähdimme heti viemään Jopoa eri osa-alueisiin ja näistä mittaukseen ensin. Emme sen kummemmin katsoneen papereita, jotka saimme ja asetuimme yhdestä kolmesta mittauspisteestä jonottamaan. Yhdessä niistä ei ollut kauheesti koiria ja ajattelimme, että siihen ei mennä :) No katsoimme paperit, jotka saimme ja siellähän oli laitettu, kenen mitattavaksi sitä pitää mennä. Tietysti se meidän oli se, jossa sitä ei jonoa ollut, turhaa siis jonotimme :)
Laitoin Jopon seisomaan ja siihen tuli nainen toiselle puoelle Jopoa pitämään kiinni. Olin hieman ihmeissäni, että miksi siihen piti tulla toinen mamma vielä. Sen jälkeen mies tuli mittaamaan korkeutta. En tiedä, miten monta kertaa hän Jopoa mittasi ja välillä jo vaihtui mittaaja, mutta monta kertaa. En tiedä näyttikö Jopo korkeammalta, mitä heidä mittatikku osoitti vai miksi sitä piti niin monta kertaa mitata. Loppumittaukset sujuivatkin vauhdilla. Kotona huomasin, että Jopo on sitten kasvanut pituutta 4,5 senttiä sitten 2011 :)
Mittauksen jälkeen menimme kohti luonnekehää. Meillä tuomarina oli laitettu Fredreric Aubry, joka oli viime elokuussa Suomessa luonnetuomarina jalostustarkastuksessa. Vaihdoin Jopolle järjestäjän ketjukaulaimen sekä liinan. Ensiksi tulee ampuminen kävellessä sekä paikoillaan. Tämän jälkeen uhka ja lopuksi luoksepäästävyys, jossa tarkistettiin myös koiran siru. Nämä Jopo suoritti ilman ongelmia. Uhka tosin oli lyhempi, mitä ajattelin. Ilmeisesti tuomari näki tarpeeksi koirasta :) Tulokseksi tuli 9-9-9.
Tämän jälkeen oli enää vuorossa ulkomuoto, jota pidin meidän heikoimpana lenkkinä varsinkin, kun Jopo oli tiputtanut karvansa. Jouduimme jonkin aikaa odottamaan omaa vuoroa ja sen lisäksi yksi kasvattaja kiilaili jonoa; kävi välillä vaihtamassa koiraa ja etuili taas jonon kärkeen. Vihdoin ja viimein meidän vuoro tuli. Ensiksi tarkastettiin siru ja sen jälkeen alettiin arvostelemaan koiraa. Tuomari tarkasti hampaat ja Jopoltahan puuttuu kolme hammasta edestä onnettomuuksien takia. Yritin avuttomalla ranskankielentaidoillani selittää, että on ollut onnettomuus. Ilmeisesti he ymmärsivät, koska arvostelulomakkeessa lukee accident :) Tämän jälkeen piti seisottaa koiraa ja lopuksi käveltiin edes takaisin ja juostiin ympyrä. Tuomari piti palaveria hetken kehäsihteerin kanssa ja tuloksena EXC (ERI). Tosin + oli sotkettu pois. Näin ollen Jopon urakka oli tässä, koska ei saanut EXC+:aa. Pienoinen pettymys tämä oli, mutta ei voi mitään. En tiedä johtuiko hampaista vai mistä miksi ei saanut sitä plussaa. Arvostelulomake löytyy pdf-muotisena: http://personal.inet.fi/koti/nasta/jopo_ne.pdf
Ulkomuotokehän jälkeen suuntasimme kohti Ring-kehää katsomaan kisaa. Lauantaina olivat vuorossa ykkösen ja kakkosen koirat. Sieltähän Johanna ja Jenna löytyivät myös ja lyöttäydyimme heidän seuraan. Katselimme siinä suorituksia ja samalla vaihdoimme kuulumisia. Lounastauolla lähdimme etsimään eläinlääkäriä, jolta saisin ekinokokki todistuksen Jopon passiin ja ruokapaikkaa. Ennen sitä kävimme shoppailemassa beussituotteita, jotka minä tosin hävitin päivän aikana :( Eläinlääkäri löytyi ja saimme leimat passiin, mutta ruokapaikan löytäminen ei ollutkaan niin yksinkertaista. Vihdoin ja viimein löysimme oikein viihtyisän ja ihanan ravintolan, josta sai hyvää ruokaa ja vatsan täyteen.Palasimme takaisin tapahtumapaikalle ja menimme katsomaan ring-kisaa, joka jatkui jo ensimmäisellä koirakolla.
Päivä läheni loppuaan tapahtumapaikalla ja lähdimme etsimään kauppaa. Löysimme sellaisen ja kävimme siellä ostamassa tarpeita hotellille sekä osan tuliaisista kotiin. Olimme niin väsyneitä päivästä ja edellisen illan matkasta, että emme lähteneet enää hotellilta minnekään vaan vietimme loppuillan huoneessa puiden päivän tapahtumia. Unta ei tarvinnut paljon houkutella pään laittaessa tyynyyn, ehkä viinillä ja kuohuvalla oli tekemistä asian kanssa ;)
Aamulla kävimme syömässä aamupalan sekä maksoimme huoneen pois. Meidän piti lähteä kotiin jo sunnuntaina, koska Petti ja minä emme voineet olla pois töistä maanantaina. Pakkasimme autoon kaikki tavarat ja lähdimme kohti tapahtumapaikkaa. Ensimmäinen Ring 3 koirakko oli tekemässä tottista. Johanna ja Jenna olivat olleet paikan päällä jo seiskasta asti, kuten aikatauluun oli laitettu. Olimme oppineet edelliskerrasta, että niin aikaisin ei kannata olla paikalla, koska ei se ala kuitenkaan silloin :) Jäimme katsomaan ring-kisoja ja siinähän se koko päivä menikin. Tänä vuonna beusseja osallistui vähän kolmoseen. Mikä oli harmi sinänsä. Kaikki koirakot olivat suorittaneet osuutensa jo yhden aikoihin. Meillä kone lähti Brysselistä 19:20, mutta ajattelimme lähteä hyvissä ajoin ajamaan, jotta varmasti ehdimme palauttamaan auton ja laittamaan Jopon koneeseen
Automatka sujui hyvin ja ilman ruuhkia. Kävimme syömässä matkan varrella ja silti olimme hyvissä ajoin kentällä. Teimme vielä tuliaisostokset ja lähdimme kohti lähtöselvitystä. Jouduimme jonkun aikaa odottamaan omaan vuoroamme ennen kuin pääsimme tiskille. Virkailija oli soittanut kaverin apuun, ilmeisesti ei ollut ennen koiraa ottanut vastaan koneeseen. Kaveri käski minun laittaa Jopo siihen punnitukseen ja minä tein työtä käskettyä. Tämä olikin vain källi työkaverille, koska opastaja alkoi nauramaan, kun toinen virkailija pomppasi tuolinsa kanssa taaksepäin. Vihdoin ja viimein saimme tehtyä Jopon lähtöselvityksen, mutta Jopon lento piti käydä maksamassa eri paikassa ja palata takaisin hakemaan boarding pass. Tällä välin toinen virkailija oli hakenut Jopon bokseineen ja vienyt sen lentokoneeseen.
Loppujen lopuksi meille tuli hieman kiirus koneeseen vaikka olimme olleet hyvissä ajoin lähtöselvityksessä. Meillä oli kymmenen minuuttia aikaa portin sulkeutumiseen ja matkaa oli sekä vielä turvatarkastuksen läpi piti mennä. Brysselin kentälle kannattaa varata reilusti aikaa! Ehdimme kuin ehdimme portille ajoissa sekä ehdimme käydä tekemässä vielä viimeiset tuliaisostokset ennen koneeseen menoa. Paluulento oli hieman myöhässä ja saavuimme Helsinkiin yhdentoista aikaan. Saimme matkatavarat ja Jopon lähemmaksi kahtatoista, joten hieman myöhäiseksi meni paluu ja aamulla reipaana töihin :)
Kiitos Petille ja Heidille aivan ihanasta matkaseurasta! Kiitos Johannalle ja Jennalle Jopon lennättämisestä Brysseliin! Kiitos Hannalle lentoboksin lainasta! Ehkä ensi vuonna uudestaan! Kuvia löytyy: http://mimma.kuvat.fi/kuvat/Nationale+d%27Elevage+2014/ Kuvat ovat ottaneet Petti Salonen ja Heidi Hulkko.Kuvausolosuhteet olivat hieman haastavat tällaisille amatöörikuvaajille. Joten osa kuvista on valoittuneita :(
Heräsin perjantaina kukonlaulun aikaan ja vein Jopon lentokentälle. Odottelin Johanna ja Jennaa siellä hetken ja menimme tiskille tekemään check in:in. No tulipa ilmi, että olimme paikalla viimetipassa, mutta saatiin kuin saatiin Jopo matkaan mukaan. Minä jäin vielä maksamaan Jopon ja tytöt lähtivät kohti turvatarkastusta. Kuulemma heitä oli kuulutettu koneeseen loppujen lopuksi :) Aamupäivän jännäsin, että miten sillä Jopolla lentomatka sujuu ilman mammaa. Ei olisi tarvinnut olla huolissaan, koska matka oli mennyt hyvin ja Jopo oli ilostunut, kun oli nähnyt tytöt Brysselin päässä. Tosiaan lensimme Brysseliin, koska sinne oli halvemmat lennot ja tämän vuotinen paikka oli aivan Pohjois-Ranskassa paikka nimeltä Noeux les Mines.
Heidi tuli meille ja lähdimme kohti lentokenttää. Jätimme matkalaukut tiskille ja jatkoimme turvatarkastuksen kautta kahville. Pettikin tuli kahvilaan ja lähdimme siitä kohti oikeaa porttia. Lento sujui oikein rattoisasti ja nopeasti. Saavuimme Brysseliin aikataulussa. Brysselin kentällä sai kävellä ja kävellä vaikka kuinka paljon ennen kuin löytyi paikka, josta matkalaukut saa. Kun olimme ne saaneet, lähdimme etsimään autovuokraustoimistoa. Saimme auton ja lähdimme suunnistamaan puhelimen navigaattorilla kohti hotellia. Meillähän kävin niin, että oli väärinymmärrys eikä kukaan ottanut varsinaista navigaattoria mukaan. Onneksi olin ladannut Belgian ja Pohjois-Ranskan kartat puhelimeen myös. Ei oltu ihan ummikkona liikenteessä.
Onnistuimme navigoimaan itsemme hotelille, yhden kerran ajoimme liittymässä väärin ja jouduimme tekemään pienen mutkan. Noukimme hotellista avaimet mukaan ja lähdimme hakemaan Jopoa Johannan ja Jennan hotellilta. Pienten harhailujen jälkeen löysimme hotellin ja Jopon. Vaihdoimme tyttöjen kanssa kuulumiset pikaisesti ja lähdimme takaisin omalle hotellille. Nälkä alkoi olemaan jo hirmuinen ja piti päästä syömään. Hotellin ravintola oli mennyt kiinni, joten jouduimme turvautumaan Buffalo Grilliin. Ruokailun jälkeen olimme valmista kamaa nukkumaan.
Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena mutta viileänä. Ilma oli hyvä koirien kannalta vaikka kyllä se aurinko aika hyvin mustan koiran lämmittää. Söimme hotelilla aamupalan ja lähdimme kohti tapahtumapaikkaa. Löysimme paikan ilman harhailuja ja keräsimme kipsut ja kampsut autosta ja lähdimme kohti ilmottautumista. Haimme sieltä Jopon arvostelulomakkeen. Nämä saatuamme lähdimme heti viemään Jopoa eri osa-alueisiin ja näistä mittaukseen ensin. Emme sen kummemmin katsoneen papereita, jotka saimme ja asetuimme yhdestä kolmesta mittauspisteestä jonottamaan. Yhdessä niistä ei ollut kauheesti koiria ja ajattelimme, että siihen ei mennä :) No katsoimme paperit, jotka saimme ja siellähän oli laitettu, kenen mitattavaksi sitä pitää mennä. Tietysti se meidän oli se, jossa sitä ei jonoa ollut, turhaa siis jonotimme :)
Laitoin Jopon seisomaan ja siihen tuli nainen toiselle puoelle Jopoa pitämään kiinni. Olin hieman ihmeissäni, että miksi siihen piti tulla toinen mamma vielä. Sen jälkeen mies tuli mittaamaan korkeutta. En tiedä, miten monta kertaa hän Jopoa mittasi ja välillä jo vaihtui mittaaja, mutta monta kertaa. En tiedä näyttikö Jopo korkeammalta, mitä heidä mittatikku osoitti vai miksi sitä piti niin monta kertaa mitata. Loppumittaukset sujuivatkin vauhdilla. Kotona huomasin, että Jopo on sitten kasvanut pituutta 4,5 senttiä sitten 2011 :)
Mittauksen jälkeen menimme kohti luonnekehää. Meillä tuomarina oli laitettu Fredreric Aubry, joka oli viime elokuussa Suomessa luonnetuomarina jalostustarkastuksessa. Vaihdoin Jopolle järjestäjän ketjukaulaimen sekä liinan. Ensiksi tulee ampuminen kävellessä sekä paikoillaan. Tämän jälkeen uhka ja lopuksi luoksepäästävyys, jossa tarkistettiin myös koiran siru. Nämä Jopo suoritti ilman ongelmia. Uhka tosin oli lyhempi, mitä ajattelin. Ilmeisesti tuomari näki tarpeeksi koirasta :) Tulokseksi tuli 9-9-9.
Tämän jälkeen oli enää vuorossa ulkomuoto, jota pidin meidän heikoimpana lenkkinä varsinkin, kun Jopo oli tiputtanut karvansa. Jouduimme jonkin aikaa odottamaan omaa vuoroa ja sen lisäksi yksi kasvattaja kiilaili jonoa; kävi välillä vaihtamassa koiraa ja etuili taas jonon kärkeen. Vihdoin ja viimein meidän vuoro tuli. Ensiksi tarkastettiin siru ja sen jälkeen alettiin arvostelemaan koiraa. Tuomari tarkasti hampaat ja Jopoltahan puuttuu kolme hammasta edestä onnettomuuksien takia. Yritin avuttomalla ranskankielentaidoillani selittää, että on ollut onnettomuus. Ilmeisesti he ymmärsivät, koska arvostelulomakkeessa lukee accident :) Tämän jälkeen piti seisottaa koiraa ja lopuksi käveltiin edes takaisin ja juostiin ympyrä. Tuomari piti palaveria hetken kehäsihteerin kanssa ja tuloksena EXC (ERI). Tosin + oli sotkettu pois. Näin ollen Jopon urakka oli tässä, koska ei saanut EXC+:aa. Pienoinen pettymys tämä oli, mutta ei voi mitään. En tiedä johtuiko hampaista vai mistä miksi ei saanut sitä plussaa. Arvostelulomake löytyy pdf-muotisena: http://personal.inet.fi/koti/nasta/jopo_ne.pdf
Ulkomuotokehän jälkeen suuntasimme kohti Ring-kehää katsomaan kisaa. Lauantaina olivat vuorossa ykkösen ja kakkosen koirat. Sieltähän Johanna ja Jenna löytyivät myös ja lyöttäydyimme heidän seuraan. Katselimme siinä suorituksia ja samalla vaihdoimme kuulumisia. Lounastauolla lähdimme etsimään eläinlääkäriä, jolta saisin ekinokokki todistuksen Jopon passiin ja ruokapaikkaa. Ennen sitä kävimme shoppailemassa beussituotteita, jotka minä tosin hävitin päivän aikana :( Eläinlääkäri löytyi ja saimme leimat passiin, mutta ruokapaikan löytäminen ei ollutkaan niin yksinkertaista. Vihdoin ja viimein löysimme oikein viihtyisän ja ihanan ravintolan, josta sai hyvää ruokaa ja vatsan täyteen.Palasimme takaisin tapahtumapaikalle ja menimme katsomaan ring-kisaa, joka jatkui jo ensimmäisellä koirakolla.
Päivä läheni loppuaan tapahtumapaikalla ja lähdimme etsimään kauppaa. Löysimme sellaisen ja kävimme siellä ostamassa tarpeita hotellille sekä osan tuliaisista kotiin. Olimme niin väsyneitä päivästä ja edellisen illan matkasta, että emme lähteneet enää hotellilta minnekään vaan vietimme loppuillan huoneessa puiden päivän tapahtumia. Unta ei tarvinnut paljon houkutella pään laittaessa tyynyyn, ehkä viinillä ja kuohuvalla oli tekemistä asian kanssa ;)
Aamulla kävimme syömässä aamupalan sekä maksoimme huoneen pois. Meidän piti lähteä kotiin jo sunnuntaina, koska Petti ja minä emme voineet olla pois töistä maanantaina. Pakkasimme autoon kaikki tavarat ja lähdimme kohti tapahtumapaikkaa. Ensimmäinen Ring 3 koirakko oli tekemässä tottista. Johanna ja Jenna olivat olleet paikan päällä jo seiskasta asti, kuten aikatauluun oli laitettu. Olimme oppineet edelliskerrasta, että niin aikaisin ei kannata olla paikalla, koska ei se ala kuitenkaan silloin :) Jäimme katsomaan ring-kisoja ja siinähän se koko päivä menikin. Tänä vuonna beusseja osallistui vähän kolmoseen. Mikä oli harmi sinänsä. Kaikki koirakot olivat suorittaneet osuutensa jo yhden aikoihin. Meillä kone lähti Brysselistä 19:20, mutta ajattelimme lähteä hyvissä ajoin ajamaan, jotta varmasti ehdimme palauttamaan auton ja laittamaan Jopon koneeseen
Automatka sujui hyvin ja ilman ruuhkia. Kävimme syömässä matkan varrella ja silti olimme hyvissä ajoin kentällä. Teimme vielä tuliaisostokset ja lähdimme kohti lähtöselvitystä. Jouduimme jonkun aikaa odottamaan omaan vuoroamme ennen kuin pääsimme tiskille. Virkailija oli soittanut kaverin apuun, ilmeisesti ei ollut ennen koiraa ottanut vastaan koneeseen. Kaveri käski minun laittaa Jopo siihen punnitukseen ja minä tein työtä käskettyä. Tämä olikin vain källi työkaverille, koska opastaja alkoi nauramaan, kun toinen virkailija pomppasi tuolinsa kanssa taaksepäin. Vihdoin ja viimein saimme tehtyä Jopon lähtöselvityksen, mutta Jopon lento piti käydä maksamassa eri paikassa ja palata takaisin hakemaan boarding pass. Tällä välin toinen virkailija oli hakenut Jopon bokseineen ja vienyt sen lentokoneeseen.
Loppujen lopuksi meille tuli hieman kiirus koneeseen vaikka olimme olleet hyvissä ajoin lähtöselvityksessä. Meillä oli kymmenen minuuttia aikaa portin sulkeutumiseen ja matkaa oli sekä vielä turvatarkastuksen läpi piti mennä. Brysselin kentälle kannattaa varata reilusti aikaa! Ehdimme kuin ehdimme portille ajoissa sekä ehdimme käydä tekemässä vielä viimeiset tuliaisostokset ennen koneeseen menoa. Paluulento oli hieman myöhässä ja saavuimme Helsinkiin yhdentoista aikaan. Saimme matkatavarat ja Jopon lähemmaksi kahtatoista, joten hieman myöhäiseksi meni paluu ja aamulla reipaana töihin :)
Kiitos Petille ja Heidille aivan ihanasta matkaseurasta! Kiitos Johannalle ja Jennalle Jopon lennättämisestä Brysseliin! Kiitos Hannalle lentoboksin lainasta! Ehkä ensi vuonna uudestaan! Kuvia löytyy: http://mimma.kuvat.fi/kuvat/Nationale+d%27Elevage+2014/ Kuvat ovat ottaneet Petti Salonen ja Heidi Hulkko.Kuvausolosuhteet olivat hieman haastavat tällaisille amatöörikuvaajille. Joten osa kuvista on valoittuneita :(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)