Heräsin perjantaina kukonlaulun aikaan ja vein Jopon lentokentälle. Odottelin Johanna ja Jennaa siellä hetken ja menimme tiskille tekemään check in:in. No tulipa ilmi, että olimme paikalla viimetipassa, mutta saatiin kuin saatiin Jopo matkaan mukaan. Minä jäin vielä maksamaan Jopon ja tytöt lähtivät kohti turvatarkastusta. Kuulemma heitä oli kuulutettu koneeseen loppujen lopuksi :) Aamupäivän jännäsin, että miten sillä Jopolla lentomatka sujuu ilman mammaa. Ei olisi tarvinnut olla huolissaan, koska matka oli mennyt hyvin ja Jopo oli ilostunut, kun oli nähnyt tytöt Brysselin päässä. Tosiaan lensimme Brysseliin, koska sinne oli halvemmat lennot ja tämän vuotinen paikka oli aivan Pohjois-Ranskassa paikka nimeltä Noeux les Mines.
Heidi tuli meille ja lähdimme kohti lentokenttää. Jätimme matkalaukut tiskille ja jatkoimme turvatarkastuksen kautta kahville. Pettikin tuli kahvilaan ja lähdimme siitä kohti oikeaa porttia. Lento sujui oikein rattoisasti ja nopeasti. Saavuimme Brysseliin aikataulussa. Brysselin kentällä sai kävellä ja kävellä vaikka kuinka paljon ennen kuin löytyi paikka, josta matkalaukut saa. Kun olimme ne saaneet, lähdimme etsimään autovuokraustoimistoa. Saimme auton ja lähdimme suunnistamaan puhelimen navigaattorilla kohti hotellia. Meillähän kävin niin, että oli väärinymmärrys eikä kukaan ottanut varsinaista navigaattoria mukaan. Onneksi olin ladannut Belgian ja Pohjois-Ranskan kartat puhelimeen myös. Ei oltu ihan ummikkona liikenteessä.
Onnistuimme navigoimaan itsemme hotelille, yhden kerran ajoimme liittymässä väärin ja jouduimme tekemään pienen mutkan. Noukimme hotellista avaimet mukaan ja lähdimme hakemaan Jopoa Johannan ja Jennan hotellilta. Pienten harhailujen jälkeen löysimme hotellin ja Jopon. Vaihdoimme tyttöjen kanssa kuulumiset pikaisesti ja lähdimme takaisin omalle hotellille. Nälkä alkoi olemaan jo hirmuinen ja piti päästä syömään. Hotellin ravintola oli mennyt kiinni, joten jouduimme turvautumaan Buffalo Grilliin. Ruokailun jälkeen olimme valmista kamaa nukkumaan.
Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena mutta viileänä. Ilma oli hyvä koirien kannalta vaikka kyllä se aurinko aika hyvin mustan koiran lämmittää. Söimme hotelilla aamupalan ja lähdimme kohti tapahtumapaikkaa. Löysimme paikan ilman harhailuja ja keräsimme kipsut ja kampsut autosta ja lähdimme kohti ilmottautumista. Haimme sieltä Jopon arvostelulomakkeen. Nämä saatuamme lähdimme heti viemään Jopoa eri osa-alueisiin ja näistä mittaukseen ensin. Emme sen kummemmin katsoneen papereita, jotka saimme ja asetuimme yhdestä kolmesta mittauspisteestä jonottamaan. Yhdessä niistä ei ollut kauheesti koiria ja ajattelimme, että siihen ei mennä :) No katsoimme paperit, jotka saimme ja siellähän oli laitettu, kenen mitattavaksi sitä pitää mennä. Tietysti se meidän oli se, jossa sitä ei jonoa ollut, turhaa siis jonotimme :)
Laitoin Jopon seisomaan ja siihen tuli nainen toiselle puoelle Jopoa pitämään kiinni. Olin hieman ihmeissäni, että miksi siihen piti tulla toinen mamma vielä. Sen jälkeen mies tuli mittaamaan korkeutta. En tiedä, miten monta kertaa hän Jopoa mittasi ja välillä jo vaihtui mittaaja, mutta monta kertaa. En tiedä näyttikö Jopo korkeammalta, mitä heidä mittatikku osoitti vai miksi sitä piti niin monta kertaa mitata. Loppumittaukset sujuivatkin vauhdilla. Kotona huomasin, että Jopo on sitten kasvanut pituutta 4,5 senttiä sitten 2011 :)
Mittauksen jälkeen menimme kohti luonnekehää. Meillä tuomarina oli laitettu Fredreric Aubry, joka oli viime elokuussa Suomessa luonnetuomarina jalostustarkastuksessa. Vaihdoin Jopolle järjestäjän ketjukaulaimen sekä liinan. Ensiksi tulee ampuminen kävellessä sekä paikoillaan. Tämän jälkeen uhka ja lopuksi luoksepäästävyys, jossa tarkistettiin myös koiran siru. Nämä Jopo suoritti ilman ongelmia. Uhka tosin oli lyhempi, mitä ajattelin. Ilmeisesti tuomari näki tarpeeksi koirasta :) Tulokseksi tuli 9-9-9.
Tämän jälkeen oli enää vuorossa ulkomuoto, jota pidin meidän heikoimpana lenkkinä varsinkin, kun Jopo oli tiputtanut karvansa. Jouduimme jonkin aikaa odottamaan omaa vuoroa ja sen lisäksi yksi kasvattaja kiilaili jonoa; kävi välillä vaihtamassa koiraa ja etuili taas jonon kärkeen. Vihdoin ja viimein meidän vuoro tuli. Ensiksi tarkastettiin siru ja sen jälkeen alettiin arvostelemaan koiraa. Tuomari tarkasti hampaat ja Jopoltahan puuttuu kolme hammasta edestä onnettomuuksien takia. Yritin avuttomalla ranskankielentaidoillani selittää, että on ollut onnettomuus. Ilmeisesti he ymmärsivät, koska arvostelulomakkeessa lukee accident :) Tämän jälkeen piti seisottaa koiraa ja lopuksi käveltiin edes takaisin ja juostiin ympyrä. Tuomari piti palaveria hetken kehäsihteerin kanssa ja tuloksena EXC (ERI). Tosin + oli sotkettu pois. Näin ollen Jopon urakka oli tässä, koska ei saanut EXC+:aa. Pienoinen pettymys tämä oli, mutta ei voi mitään. En tiedä johtuiko hampaista vai mistä miksi ei saanut sitä plussaa. Arvostelulomake löytyy pdf-muotisena: http://personal.inet.fi/koti/nasta/jopo_ne.pdf
Ulkomuotokehän jälkeen suuntasimme kohti Ring-kehää katsomaan kisaa. Lauantaina olivat vuorossa ykkösen ja kakkosen koirat. Sieltähän Johanna ja Jenna löytyivät myös ja lyöttäydyimme heidän seuraan. Katselimme siinä suorituksia ja samalla vaihdoimme kuulumisia. Lounastauolla lähdimme etsimään eläinlääkäriä, jolta saisin ekinokokki todistuksen Jopon passiin ja ruokapaikkaa. Ennen sitä kävimme shoppailemassa beussituotteita, jotka minä tosin hävitin päivän aikana :( Eläinlääkäri löytyi ja saimme leimat passiin, mutta ruokapaikan löytäminen ei ollutkaan niin yksinkertaista. Vihdoin ja viimein löysimme oikein viihtyisän ja ihanan ravintolan, josta sai hyvää ruokaa ja vatsan täyteen.Palasimme takaisin tapahtumapaikalle ja menimme katsomaan ring-kisaa, joka jatkui jo ensimmäisellä koirakolla.
Päivä läheni loppuaan tapahtumapaikalla ja lähdimme etsimään kauppaa. Löysimme sellaisen ja kävimme siellä ostamassa tarpeita hotellille sekä osan tuliaisista kotiin. Olimme niin väsyneitä päivästä ja edellisen illan matkasta, että emme lähteneet enää hotellilta minnekään vaan vietimme loppuillan huoneessa puiden päivän tapahtumia. Unta ei tarvinnut paljon houkutella pään laittaessa tyynyyn, ehkä viinillä ja kuohuvalla oli tekemistä asian kanssa ;)
Aamulla kävimme syömässä aamupalan sekä maksoimme huoneen pois. Meidän piti lähteä kotiin jo sunnuntaina, koska Petti ja minä emme voineet olla pois töistä maanantaina. Pakkasimme autoon kaikki tavarat ja lähdimme kohti tapahtumapaikkaa. Ensimmäinen Ring 3 koirakko oli tekemässä tottista. Johanna ja Jenna olivat olleet paikan päällä jo seiskasta asti, kuten aikatauluun oli laitettu. Olimme oppineet edelliskerrasta, että niin aikaisin ei kannata olla paikalla, koska ei se ala kuitenkaan silloin :) Jäimme katsomaan ring-kisoja ja siinähän se koko päivä menikin. Tänä vuonna beusseja osallistui vähän kolmoseen. Mikä oli harmi sinänsä. Kaikki koirakot olivat suorittaneet osuutensa jo yhden aikoihin. Meillä kone lähti Brysselistä 19:20, mutta ajattelimme lähteä hyvissä ajoin ajamaan, jotta varmasti ehdimme palauttamaan auton ja laittamaan Jopon koneeseen
Automatka sujui hyvin ja ilman ruuhkia. Kävimme syömässä matkan varrella ja silti olimme hyvissä ajoin kentällä. Teimme vielä tuliaisostokset ja lähdimme kohti lähtöselvitystä. Jouduimme jonkun aikaa odottamaan omaan vuoroamme ennen kuin pääsimme tiskille. Virkailija oli soittanut kaverin apuun, ilmeisesti ei ollut ennen koiraa ottanut vastaan koneeseen. Kaveri käski minun laittaa Jopo siihen punnitukseen ja minä tein työtä käskettyä. Tämä olikin vain källi työkaverille, koska opastaja alkoi nauramaan, kun toinen virkailija pomppasi tuolinsa kanssa taaksepäin. Vihdoin ja viimein saimme tehtyä Jopon lähtöselvityksen, mutta Jopon lento piti käydä maksamassa eri paikassa ja palata takaisin hakemaan boarding pass. Tällä välin toinen virkailija oli hakenut Jopon bokseineen ja vienyt sen lentokoneeseen.
Loppujen lopuksi meille tuli hieman kiirus koneeseen vaikka olimme olleet hyvissä ajoin lähtöselvityksessä. Meillä oli kymmenen minuuttia aikaa portin sulkeutumiseen ja matkaa oli sekä vielä turvatarkastuksen läpi piti mennä. Brysselin kentälle kannattaa varata reilusti aikaa! Ehdimme kuin ehdimme portille ajoissa sekä ehdimme käydä tekemässä vielä viimeiset tuliaisostokset ennen koneeseen menoa. Paluulento oli hieman myöhässä ja saavuimme Helsinkiin yhdentoista aikaan. Saimme matkatavarat ja Jopon lähemmaksi kahtatoista, joten hieman myöhäiseksi meni paluu ja aamulla reipaana töihin :)
Kiitos Petille ja Heidille aivan ihanasta matkaseurasta! Kiitos Johannalle ja Jennalle Jopon lennättämisestä Brysseliin! Kiitos Hannalle lentoboksin lainasta! Ehkä ensi vuonna uudestaan! Kuvia löytyy: http://mimma.kuvat.fi/kuvat/Nationale+d%27Elevage+2014/ Kuvat ovat ottaneet Petti Salonen ja Heidi Hulkko.Kuvausolosuhteet olivat hieman haastavat tällaisille amatöörikuvaajille. Joten osa kuvista on valoittuneita :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti