Perillä Kokkolassa olimme yhdeksän aikaan. Kävimme ilmoittautumassa hotellille, koiratkin saivat oman tervetuliaistoivotuksen. Kannettuamme tavarat huoneeseen lähdimme tutustumaan Kokkolan yöelämään. Hotellia vastapäätä oli englantilaistyyppinen pubi Oluhuone Huismanni. Sieltä matka jatkui hotelille, jossa myöhemmin soitti AC/DC:n coverbändi. Ilta venyi aika pitkälle yöhän, kun bändi soitti niin myöhään.
Nautittuamme hotelliaamupalan lähdimme ajamaan kohti Anun ja Mikan kotia. Matkaa ei ollut kuin muutama kilometri, mutta ilmeisesti silläkin matkalla navi ajatti meitä mutkien kautta. Löysimme kun löysimme perille. Otettiin Reippa ensi käsittelyyn. Reippa oli oikein reipas käsiteltävä; se istui ja seisoi riippuen, miten Anu sitä käsitteli. Reipalla oli pari oikein pahaa jumipaikkaa, mutta Anu sai ne käsiteltyä. Lopputuloksena oli vetreä ja oikea-asentoinen Reiska.
Jopolla ei niin pahoja jumeja ollut kuin Reipalla, mutta kyllä siltäkin joitain kipeitä kohtia löytyi. Jopo pisti kyljelleen, kun oli hetken ollut seisaallaan. Se varmaan ajatteli, että hitto mitä tässä seisomaan :) Joimme vielä kaffit lopuksi sekä moikkasimme Viiviä (Tomeran Voikukka) ja Jopon velipuolta Vimiä (Grand Lutin Vim), jonka jälkeen meidän oli aika lähteä koita kohti Kauhajoen kautta. Jopon pentu Patron asustaa Kauhajoella, joten oli oiva tilanne käydä moikkaamassa sitä perheineen.
Ajelimme pitkin aakeeta laakeeta Pohjanmaata ja saavuimme Kauhajoelle Patronin luokse. Epäröin tosin hetken pihalle johtavan sillan edessä, että kestääköhän se auton painon; hyvin kesti. Löysimme oikeaan pihaan, kun Wilma tuli sisältä meitä vastaan. Wilma päästi myös koirat ulos ja sieltähän se tuli äidin tissipoika. Olihan se kasvanut kokoa sitten viime näkemän, joka taisi olla viime syksynä jalostustarkastuksen aikoihin :)
Kaffittelimme vielä ennen matkan jatkamista. Kilometrejä oli vielä jäljellä useampi sata ja niin sitä piti taas istua autoon ja jatkaa matkaa. Matka sujui tasaisesti eikä muuta liikennettä juurikaan ollut. Poikkesimme Tampereen kohdalla syömään, olihan kello jo yhdeksän illalla. Loppumatka olikin pelkkää moottoritietä, sen kun posotti menemään. Kotona oltiin yhdentoista aikaa. Kyllä oli rankka reissu, mutta kannatti tehdä :) Valitettavasti vierailupaikkoja olisi ollut enemmän, mutta tällä kertaa tällä aikataululla ei ehditty käymään. Pitänee tehdä toinen Pohjanmaa tournee.
Suuri kiitos Anulle meidän koirien käsittelystä pyhäpäivänä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti