26.-28.6.2015 Tomeran leiri

Olin ottanut varta vasten vapaata perjantaiksi, jotta pääsisin kerrankin lähtemään leirille ajoissa. Onneksi oli vapaapäivä, koska edellinen ilta meni aika kiireisissä merkeissä. Pösö oli ollut hammasleikkauksessa, kun oikea kulmuri (maitohammas) oli katkennut ientä myöten. Tämän lisäksi metsästin parafiiniöljyä apteekista puoli yhdeksältä illalla torstaina, kun Pösöllä oli jäänyt jumiin nakerrettu sukanvarsi. Onneksi se tuli ulos eikä aiheuttanut mitään vakavampaa.

Kaikkea puuhaa sitä aamupäivästä vielä oli, jotta pääsin lähtemään kakun hakemisen jälkeen kahden aikaan ajamaan kohti Parkanoa, jossa leiri pidettiin. Paikkana oli Vahojärven leirikeskus, joka oli oikein hyvä paikka pitää leiriä vaikka ei varsinaisesti koiraleireihin ollut keskittynyt. Tilaa oli reilusti, keittiössä oli hyvät tilat lämmittää ja laittaa ruokaa, jääkaappeja oli reilusti sekä iso pakastin, rantasauna omine mökkeineen oli kyllä huippu. Siellä tulikin illat vietettyä saunoen ja jutustellen.

Saavuin leiripaikalle perjantaina viiden jälkeen. Paikalle oli saapunut jo Pösön isä Rambo omistajineen. Petti tuli myös paikalle samaan aikaan kuin minä. Purimme autot ja paikan pitäjä kävi näyttämässä pellot, joissa voimme käydä jäljestämässä. Pikkuhiljaa paikalle alkoi valumaan enemmän porukkaa. Kello riensi sitä vauhtia, että oli aika lämmittää rantasauna ja siirryimme sinne. Sauna oli tilava; mahduimme kaikki naiset kerralla lauteille. Minullakin tuli heitettyä talviturkki, kun pulahdimme järveen saunasta. Tätä on Suomen kesä parhaimmillaan!

Lauantaina aamupalan jälkeen osa lähti pellolle jäljestämään, osa hakuilemaan ja osa metsään jäljelle. Tein jäljet sekä Jopolle että Pösölle pellolle. Pösön jälki meni hyvin ja sain alun onnistumaan ilman ryntäilyä. Jäljet voisi olla hieman pidempiä ja vähemmän ruokaa per askel. Ajoin jäljen myös Rambolla. Omistaja sanoi, että se menee neliveto päälle jäljen, mutta minun kanssa meni rauhallisesti. Jopon jälki olikin sitten kaksijakoinen; alku oli yhtä säätämistä, kun toisen jäljen hajut tulivat tuulen mukana ja Jopo ei meinannut millään malttaa ajaa omaa jälkeä. Loppuosa taas meni hyvin, kun tuuli ei enää tuonut toisen jäljen hajuja. Onneksi Pösö näyttäisi olevan lahjakkaampi jäljellä kuin äitinsä :)

Jopo jäljestää (kuva Hannele Rontu)

Jäljen ajojen jälkeen menimme syömään. Pidimme pienen ruokalevon, jonka jälkeen lähdimme ottamaan tottikset kentälle, joka oli osittain ruohittunut hiekkakenttä. Esteitä meillä ei tosin ollut, mutta se ei meitä haitannut. Otin tottikset sekä Jopolla että Pösöllä. Heidi ystävällisesti video Pösön tottikset, josta kooste alla. On se kyllä mukava koiruli kouluttaa, kun on niin ahne. Pösön kanssa teen tottista pelkästään ruoan kanssa tällä hetkellä. Sitä ei torstainen hammasleikkaus näyttänyt haittaavan vaan hommia tehtiin innolla.



Tottisten jälkeen Maritta ja Mikko näyttivät Mondioringiä omilla koirillaan. Iita pääsi esiintymään meille ja voi, että sillä oli hauskaa. Maritta puki myös päälle painavan ring-puvun ja toimi maalimiehenä Mikon malinoisille. On siinä kyllä vahva mimmi, kun jaksaa heilua painavan puvun kanssa koiran roikkuessa jalassa. Kello alkoi olemaan niin paljon, että oli aika saunoa, ei muuta kuin suunta kohti rantasaunaa, jossa loppuilta menikin ennen kuin nukkumaanmenoa.

Tomeran Fariini

Sunnuntaina aloitimme tottiksilla, jonka jälkeen siivoilimme huoneita ennen ruokailua. Ruokailun jälkeen lähdimme vielä pellolle tekemään jälkiä. Osa porukasta lähti jo ajamaan kohti kotia meidän ollessa pellolla. Tein jäljen vain Pösölle, kun Jopolta löytyi toisesta takajalasta verestävä hankauma. Tein Pösön jäljen osittain eilisten jälkien päälle poikittain. Tuuli oli kovempi kuin lauantaina. Hienosti Pösö selvitti jäljen; se on kyllä sitkeä sissi jäljellä. Jälki oli juuri sopivan pituinen ja loppui hyvään onnistumiseen. Ajoin jäljen myös Rambolla, mutta tällä kertaa vetoa oli enemmän; oliko lauantaina sitten vieraskoreutta vai vaikuttiko se, että lauantaina jälki oli pidemmällä, joten jouduimme kävelemään pidemmän aikaa.

Jopo seuraa

Pösö jäljestää (kuva Hennele Rontu)

Leiripaikalle palattuamme joimme vielä kaffit ennen kuin loputkin pakkailivat autonsa ja lähtivät kotiin. Jäimme Petin kanssa vielä siivoamaan loput tilat ennen kuin lähdimme kohti kotia. Kiitos kaikille ihanille Tomerille leiristä; teidän kanssa on huippu kivaa viettää leiriä! Erityiskiitos Perhe Rajala ruokahuollosta sekä Petille, joka jaksaa järjestää näitä meille! Lisää kuvia löytyy: http://mimma.kuvat.fi/kuvat/Tomeran+leiri+2015/