28.-29.5.2016 Suomen Beauceron Ry:n leiri, Inkoo

Olin ilmoittautunut Pösön kanssa Suomen Beauceron Ry:n leirille peltojälkiryhmään. Kouluttajan toimi Titta Järvenpää, joka oli kaksi vuotta sitten samaisella leirillä kouluttajana. Pääsin Titan kanssa leiriä ennen jäljestämään, kun hän tarvitsi vierasjäljen omalla koiralleen. Hänen hoffistaan Lumen Gaposta tulikin käyttövalio erikoisjäljeltä viikkoa ennen leiriä. Aikamoinen saavutus!

Lauantaiaamuna heräsin kukonlaulun aikaan ja suuntasin auton kohti Inkoota ja Västankvarn Gårdia. Leiri aloitettiin aamupalalla; ei ainakaan nälkä tulisi ihan heti :) Koirakoita oli lauantaina viisi, joka oli oikein sopiva määrä. Saatiin kaikille tehtyä kaksi jälkeä päivän aikana. Titta teki myös omalle malille jäljen, joka ajoikin sen erimerkillisesti. Tästä pystyi ottamaan mallia, minkälainen se suoritus pitäisi olla. Pösö ajoi oman jälkensä ensimmäisenä. Tein sille jäljen, jossa oli kaksi kulmaa, yhden-kolmen askeleen tyhjiä ja askeleita oli yhteensä parisen sataa. Sain Pösön ennen jälkeä sopivaan mielentilaan ja se ajoikin jäljen hyvin. Joitain pieniä ryntäyksiä ja liinan kiristyksiä tuli, mutta pitää vain harjoitella, jotta ne jäisi pois. Heinä oli jo aika korkeaa, mutta Pösöllä nenä pysyi alhaalla, vaikutusta on varmaan sillä, että ruokaa oli jäljellä niin paljon.

Sulavan Jade

Päivä jatkui muiden koirien jälkiä seuraamalla. Lahjakkuuksiakin löytyi; pari vuotias Luna, joka ei ollut ikinä ajanut jälkeä, osoittautui oikein lahjakkaaksi jälkikoiraksi. Se ei pyörinyt ja hyörinyt yhtään alussa vaan alkoi etenemään kuin vanha tekijä jäljen suuntaisesti. Oli ilo katsoa tällaista onnistumista. Muutkin koirat olivat toimivia jälkikoiria ja oli ilo huomata, että aikaisemmilla leireillä olleet koirakot, olivat menneet eteenpäin harjoituksissa. Toivottavasti kehitys jatkuu ja näemme heitä myös koekentillä.

Ruokailun jälkeen tein toisen jäljen Pösölle. Nyt tein hieman lyhemmän ja yhden kulman. Sama taktiikka eli kolmen – viiden askeleen tyhjiä väliin. Alustana oli nyt myös heinä, joka oli jo puoleen väliin polvea. Pösö ajoi jäljen hyvin; ehkä muutamia askeleita jäi välistä ja ohjaaja oli niin hidas, että ei ehtinyt reagoida :) Kulmassa Titta huomautti, että en saa alkaa kiristämään liinaa ennen kulmaa vaan pitää mennä löysällä liinalla. Nykyään Pösö ajaa lähes koko jäljen löysillä, johon olen pyrkinyt, koska jos kiristän liinaa, Pösö vastaavasti lisää vauhtia ja alkaa hutiloimaan. Jäljen lopussa minulla oli purkki, jossa kissanruokaa. Kun Pösö pääsi kissanruoan makuun, ei oma ruoka enää kelvannutkaan. Titta sanoi, että Pösöllä on hyvä motivaatio jälkeen ja on oikein lupaava jälkikoiran alku <3 Toivottavasti ohjaaja ei nyt sössi jatkossa jäljen kouluttamisessa. Koska Pösö oli ajanut jo kaksi jälkeä, loppupäivän seurasin muiden koirakoiden suoriutumista.

Myöhän Catos

Pellolta poispäästyämme joimme kahvit herkullisen porkkanakakun kera. Tämän jälkeen ohjelma oli vapaa; muut yöpyvät jälkiryhmäläiset lähtivät käymään kaupassa ja minä jäin leiripaikkaan. Hakuryhmä ei ollut vielä tullut metsästä pois. Aika kului Gitan kanssa vaihtaessa kuulumisia. Sauna laitettiin päälle ja kun porukka alkoi valumaan takaisin ja hakuryhmäkin tuli metsästä. Lähdettiin saunomaan ja vietettiin ilta turisten, kunnes nukkumatti alkoi kolkuttelemaan siihen tahtiin, että piti mennä nukkumaan.

Aamulla heräsimme ajoissa aamupalalle ja siitä lähdimme pellolle. Heidi tuli myös päiväkävijäksi Indin kanssa meidän seuraksi. Ensimmäisenä teimme Herman saksanpaimenkoiralle vierasjäljen niin, että ohjaaja ei tiennyt, missä jälki kulkee; lisäksi minä tallasin harhat. Lunalle, joka ajoi lauantaina ensimmäiset jäljet, tehtiin tälle jäljelle kulmat. Eihän se koira edes huomannut niitä kulmia, kun mennä tohotti. Kyllä se oli taitava koira. Ehdimme tekemään neljän koiran jäljet heinälle, kun tuli tieto, että voimme mennä oraalle myös. Ajoimme näiden neljän koiran jäljet ja siirryimme oraalle. Tein Pösölle ruoan jälkeen jäljen, jossa oli yksi kulma, mutta tällä kertaa tyhjien määrä oli jo enimmillään kymmenen, pituutta jäljellä oli parisensataa askelta. Leirille tullessa meillä oli ollut maksimissaan kolme tyhjää ja nyt jo kymmenen. Kulmia tein yhden. Orasalusta oli kuivaa, mutta onneksi pehmeää. Kasvustoa ei kovin paljon ollut. Nyt ainakin näki, mikä askel on tyhjä ja mikä ei. Heinällä käytin apuna kalkkia tyhjien erottamiseen, mutta nyt ei tarvinnut sitä käyttää, kun ne näkyivät muutenkin :)

Tomeran Indie

Selvästi koirat joutuivat työskentelemään enemmän, koska alusta oli vaikeampi; kuitenkin kaikki koirat selvisivät jäljistä hyvin. Pösön lähetyksen tein päin seiniä; en tiedä mikä ajatuskatkos minulla tuli, mutta toin sen paalulle niin, että jälki ei lähtenyt suoraan siitä vaan vasemmalle. Joku ihme käpy mulle tuli tässä kohtaa, mutta onneksi tämä ei Pösöä haitannut. Kolmen askeleen tyhjät Pösö suoritti tarkasti askel askeleelta, mutta kymmenen askeleen tyhjillä tuli hieman kiire lopussa. Ei auta kuin ajaa sisään sille nuo tyhjät niin kyllä se siitä. Toki on luonnollista, että koira lisää vauhtia tyhjillä, koska sillä ei mene aikaa syömiseen. Kulmassa taasen ohjaaja alkoi kiristämään sitä liinaa, arrrgh. Pösö jaksoi ajaa hyvin jäljen, vaikka takana oli edellisenä päivänä useampi jälki, yöpyminen autossa ja koiraa väsyttävä leirielämä, että olin tyytyväinen tuohon pikkukoiraan. Jatko-ohjeiksi sain, että teen sellaisia jälkiä, jossa on neljä tyhjää yksi makupala, neljä tyhjää ja yksi makupala kuitenkin niin, että koko jälki ei mene näin vaan siellä on muuta vaihtelua, mutta joku pätkä voi olla tuollainen. Muutenkin pitäisi olla vaihteleva tyhjien ja makupalojen suhteen, jotta koira ei kaavoitu. Mullehan tuo on tosi helppoa :)

Pösö oraalla

Osa koirista, jotka tekivät ennen ruokaa heinälle jäljet, tekivät vielä oraalle jäljet. Titta teki Kaapolle myös pienen suoran, jonka aikana nappasin heistä muutaman kuvan. Jälkipellolle olisi sopinut paremmin pienempi putki, mutta kun sellaista ei minulla ole tällä hetkellä. Tosin nyt heti kotiin tultua ostin uuden putken, joka on lyhempi ja valovoimaisempi. Leiri alkoi peltojälkiryhmän osalta olemaan taputeltu; enää ei ollut jäljellä kuin loppukahvit ja huoneiden siivoaminen.

Sain kuulla myös tulosuutisia I-pennuilta: Hannele ja Hurma saivat ykköstuloksen tokon voittajaluokasta sijoittuen ensimmäiseksi. Wilma ja Patron saivat kolmannen ykköstuloksen rallytokon alokasluokasta ja saivat näin ollen koulutustunnuksen RTK1. Onnea molemmille!

Kiitos kaikille leiristä; oli oikein mukava viettää teidän kanssa viikonloppu! Kiitos Gitalle meidän ruokahuollosta ja kaikesta muusta huolehtimisesta! Toivottavasti pidetään uusi leiri piakkoin! Kuvia löytyy: http://mimma.kuvat.fi/kuvat/Suomen Beauceron Ryn leiri 28.-29.5.2016

FI KVA FI MVA Lumen Gapo HK1 JK1 EK3 FH2