Lähdimme reissuun ennen puolta viittä meidän pihasta auto pakattuna tärkeimmillä tavaroilla. Ensimmäisenä suuntana oli lentokenttä hakemaan Wilman passia. Onneksi saatiin se ilman mitään ongelmia. Siitä suunta kohti Turun satamaa ja Viking Linen terminaalia. Saavuimme ajoissa ja näin ollen reissun ensimmäinen etappi oli saavutettu. Aamulla se jatkui Tukholmassa kohti Saksaa ja Hampuria. Ajoimme Juutinrauman sillan kautta ja siitä Rödbystä lautalla Puttgardeniin. En ollut aikaisemmin mennyt Juutinrauman sillan kautta ja olihan se hienon näköinen. Tanskan ja Saksan välisellä lautalla ehdimme juuri ja juuri syödä, kun saavuimmekin jo perille. Enää parin sadan kilometrin matka Hampuriin, josta olin varannut meille hotellin.
Hampurissa löydettyämme hotellin ei paljon unta tarvinnut houkutella tulevaksi. Aamulla nautimme runsaan aamupalan ennen liikkeelle lähtöä. Hetki meni ennen kuin tottui Saksan Autobahnojen ajotapaan. Autoja viuhtoi ohi hurjaa vauhtia ja sitä rekkamäärää; tuntui siltä, että Saksassa on kaikki maailman rekat liikenteessä. Ihastelimme myös maisemia ja voi niitä peltoja, mitä matkan varrella oli. Ne vain huusivat, että tulkaa tänne jäljestämään. Etelämpään kohti mentäessä alkoi kukkuloiden rinteillä näkymään lunta ja hieman jännitti, että toivottavasti ei lunta ole teillä asti maanantain kokemuksen jälkeen. Erkanimme isommilta teiltä ja ajattelin, että tankataan auto ennen Sveitsiin saapumista. Pysähdyimme pienemmälle huoltoasemalle ja tankkasin auton ja ostimme vignetin, jolla pääsee Sveitsissä ajamaan moottoritiellä. Kun laitoin pistoolia takaisin paikoilleen huomasin lapun, jossa luki sisältää 7 % biodieseliä. Minulle iski pala kurkkuun, koska autoon ei saa tankata biodieseliä. Wilma kävi kysymässä apuja sisältä ja huoltamon työntekijä vakuutti, että se on ihan normaalia dieseliaä ja että Saksassa kaikki dieselit sisältävät sen verran biodieseliä. Soitin vielä kotiin neuvovaan puhelimeen, mutta ei ollut kokemusta vastaavasta. Ei auttanut kuin luottaa paikallisen sanaan ja toivoa parasta.
 |
| Maisemaa matkalta |
Aamupalan jälkeen lähdimme käymään ostoksilla. Navigaattorista katsoimme ostoskeskuksen ja suuntasimme sinne. Ostoskeskuksen hissit olivat meille liian vaikeat käyttää :) Katsoimme mallia muilta ja tajusimme, miten ne toimii. Keskellä oli pömpeli, josta valittiin kerros, johon haluttiin. Pömpeli näytti hissin, joka tulee ja vie sinut ko. kerrokseen. Oli ihan näppärä systeemi; kaikkea ne keksii. Kiertelimme tovin ja jotain sitä tarttui mukaakin. Muutaman tunnin siinä sai kulutettua kaupoissa käydessä ja syöden. Meillä oli Jopo mukana autossa ja etsimme paikan, jossa sitä voisi käyttää lenkillä. Löysimmekin ihanan joen, jonka varressa meni ulkoilureitti. Siellä Jopo pääsi vapaana juoksemaan ja hieman rentoutumaan kaiken matkustamisen jälkeen. Hotellille päästyämme lepäsimme hetken tai noo Wilma otti muutaman tunnin torkut ja minä tutkin meidän paluureittiä sekä katselin ohjelmia tabletilta :) Illalla haimme vielä syötävää hotellille ennen kuin rupesimme nukkumaan. Perjantaina olisi paluu kohti kotia.
Perjantaina oli aikainen herätys. Meidän piti käydä vielä eläinlääkärissä hakemassa ekinokokkilääkitys todistus ja hoitamassa asioita :) Piti ehtiä laivaan, joka lähtee Travemühdestä kello 23:00 Malmöön. En ollut varannut meille vielä lippuja laivaan; ajattelin varta ne matkan aikana, kun varmistuu, että ehdimme laivaan. Isäntämme näytti meille maisemia matkala eläinlääkärille ja pellon, joissa he käyvät jäljestämässä; ei voi muuta sanoa, että olin vihreä. Saimme kaikki asiat hoidettua ja näin suuntasimme auton keulan kohti pohjoista. Ajoimme samaa kautta, kun olimme tulleet. Nyt ne kapeat tiet eivät tuntuneen niin kapealta eikä matka niin pitkältä kuin tullessa.
 |
| Isäntämme jäljestysmaisemat :) |
Ei siinä voinut muuta kuin lähteä uudestaan kiertotielle ja katsoa kylttejä tarkemmin ja olla uskomatta naviin :) Onneksi meillä oli karttakirja mukana sekä katsoin vielä tarkempaa karttaa kännykästä, jonne olin ladannut Saksan kartat. Nyt oli tietysti jo muodostunut ruuhkaa ja eteneminen oli hidasta. Soitin laivayhtiöön ja kysyin sieltä, milloin viimeistään pitäisi olla satamassa. Antoivat 15 minuuttia lisäaikaa ja käskivät soittaa, jos siihen ei ehditä. Ei siinä auttanut kuin mennä jonossa ja toivoa parasta. Wilma ajoi ja minä navigoin ja pääsimme kuin pääsimme takaisin moottoritielle, joka vei meidät Travemündeen. Navin mukaan olisimme ajoissa satamassa; piti vain toivoa, että ei tulisi enää mitään viivytyksiä.
 |
| Stau jossain Saksassa |
Ennen Sannalle menoa kävimme Sjöbon koiraklubilla ulkoiluttamassa Jopoa. Siellä on hyvät metsämaastot klubin vieressä, joten se oli oikein hyvä paikka käyttää Jopoa lenkillä. Lenkin jälkeen lähdimme kohti Sannan kotia. En ollut käynyt Sannan uudessa paikassa, silti löysimme perille kertaheitolla. Oli siellä kyllä hienot tilat; oma kenttä, pellot lähellä ja lääniä ulkoilla koirien kanssa. Näin Sannan uuden tuonnin samalla myös ja vaihdoimme muutaman sanan ennen kuin lähdimme ajamaan kohti Tukholmaa. Ajomatka Etelä-Ruotsin läpi oli kyllä tylsistä tylsin, vaikka se ei kilometreissä niin paljoa ole verrattuna koko matkaan :) Saimme kuin saimme sen taaplattua ja tulimme Jonköpingiin, jossa kävimme syömässä Vätternin ääressä.
 |
| Taukopaikka Vätternin äärellä |
Kiitos kaikille reissussa auttaneille: Wilma seurasta ja ajotaakan jakamisesta, perhe Salonen kitkoista, Kipa saksan käännöksistä, Mia karttakirjan lainasta ja kaikki muutkin! Toivotaan, että reissu kannatti ;)
